Taiteilijaksi Saikan talon taidehankkeeseen valittiin Elina Autio, joka toteutti teoksen tulevia koulun ja päiväkodin käyttäjiä osallistaen. Lapset saivat luoda perhosille omia väriyhdistelmiään ja näiden lukuisten variaatioiden pohjalta Autio loi rikkaan ja moniäänisen kokonaisuuden. Teos on aidosti käyttäjiensä näköinen ja sen ilmeikkäät sävyt luovat koko Saikan alueelle vahvaa identiteettiä vilkkaan Kuljuntien varrella.

Artikkeli Saikantalo julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Trapetsin hahmot on valmistettu hitsaamalla ruostumattomasta harjateräksestä.  Hahmot ovat pelkistetyn abstrakteja, mutta niissä voi nähdä samankaltaisuutta esimerkiksi satuhahmoihin. Kukin yksilö perustuu ideaan, jossa kaksi pallomaista tai monikulmiosta muodostuvaa kappaletta on sulautunut tai sulautumassa yhteen niin että niistä muotoutuva kokonaisuus muistuttaa päätä, kaulaa ja vartaloa. Teoksessa on valaistus, johon kuuluu maahan sijoitetut valonheittimet sekä kunkin hahmon sisällä oleva valaisin. Valaistusjärjestelmä on ohjelmoitava, ja siinä on neljä erilaista valaistustilannetta.

Artikkeli Trapetsi julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Artikkeli Valo joka ei sammu julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Suuresta koostaan huolimatta koulussa vallitsee rauhallinen ja kotoisa tunnelma. Rakennus on jaettu pienempiin “kaupunginosiin”, ja yhteisissä tiloissa eri-ikäiset oppilaat ovat oppineet luontevasti huomioimaan toisensa. Vanhemmat oppilaat auttavat nuorempia ja koulun arkea leimaa yhteisöllisyys.

Tuusulan kunta toteuttaa kaikkiin uusiin kouluihin ja päiväkoteihin taidetta prosenttiperiaatteen mukaisesti, ja Rykmentinpuiston koulussa taiteeseen tartuttiin erityisellä kunnianhimolla. Koulu sijaitsee taideohjelmaa noudattavalla asuinalueella, ja koulun sekä päiväkodin taiteen toteutukseen valittiin yhteensä kahdeksan taiteilijaa.

Koulun pääsisäänkäynnin syvennyksessä sijaitsee Jarno Vesalan teos Lampi. Yhdeksän luonnollisen kokoista, eri lintulajeja edustavaa veistosta muodostaa peilipinnan kanssa lintuauran, joka toivottaa tulijat tervetulleiksi.
Jaakko Himasen teos Kalotit leikkii fysiikan ilmiöillä: värikkäät, koverat peilit heijastavat ympäristöä ylösalaisin ja haastavat katsojan tarkastelemaan havaintojaan uudella tavalla.

Koulun sydän on keskusaula Piazza, jossa oppilaat kokoontuvat päivittäin ruokailemaan ja joka toimii juhlien ja tapahtumien näyttämönä. Tamara Piilolan teos Puumaja levittäytyy aulan korkeille seinille suurina männynoksina. Ikkunat asettuvat oksien lomaan luoden vaikutelman puuhun kiivenneistä ihmisistä.

Koulun “kaupunginosat” jaettiin taiteellisesti ikäryhmittäin. Eskareiden, 1.–3.-luokkalaisten ja erityisopetuksen tiloihin teoksia toteutti Miila Westin, 4.–6.-luokkien sekä taito- ja taideaineiden tiloihin Sanni Seppo ja yläkoulun tiloihin Terhi Asumaniemi. Teokset ovat immersiivisiä luontokuvauksia, jotka on toteutettu kuvatapetteina ja suurina akustopaneelipintoina, ja ne luovat tiloille oman tunnistettavan identiteetin.

Päiväkodin tiloissa taidetta toteuttivat Anu-Riikka Lampinen ja Terhi Ekebom. Heidän tehtävänään oli luoda ryhmätiloihin helposti tunnistettavat visuaaliset maailmat kuvatapettien, lattiamaalausten ja ovien tunnistekuvien avulla. Lampisen satumaisissa teoksissa luonnoneläimet houkuttelevat leikkiin ja liikkeeseen, kun taas Ekebomin fantasiamaailmassa sienilapset kiipeilevät puissa ja lentävät sudenkorennoilla.

Artikkeli Rykmentinpuiston koulu ja päiväkoti julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Päiväkodin pääteoksen toteutti kuvanveistäjä Lotta Mattila. Teos kuvaa kahta leikkisää karhunpentua, jotka kiipeävät kohti hunajakennoja. Karhujen lisäksi teokseen kuuluu 18 mehiläisiä, jotka levittäytyvät hirsiseinälle. Hunajaretki sijoittuu päiväkodin eteistilaan, jossa se tervehtii lapsia, henkilökuntaa ja vanhempia arkipäivien vilskeessä.

Hunajaretki-teoksen lisäksi Jynkän luonnonläheisen päiväkodin visuaalista ilmettä täydentää graafikko Katja Kuittisen suunnittelemat uniikit kuva-aiheet sisäikkunoissa ja väliovissa. WC-tilojen ovissa seikkailevat veikeät sammakko- ja jänishahmot, joiden ympäriltä poimitut kasviaiheet tuovat lasipinnoilla tiloihin leikkisyyttä sekä päiväkodille oman, helposti tunnistettavan ilmeen.

Artikkeli Jynkän päiväkoti julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Päiväkodin rakentamisen yhteydessä sinne hankittiin myös taidetta prosenttiperiaatteen mukaisesti. Vesa-Pekka Rannikon teoksessa Alkuja lähtökohtana ovat siemenet, jotka ovat lennelleet tuulessa ympäri päiväkodin tiloja. Siemenet ovat saaneet mielikuvituksellisia muotoja ja niissä voi nähdä lähtökohtia aivan uudenlaisille olennoille. Jouna Karsin teos Kasvualusta on pienoismaailma, jossa Suuri mutkille kasvanut puu tarjoaa alustan pienemmille puille ja muulle elämälle, pienet portaat ja terassit tarjoavat kehyksen mielikuvitus tarinalle. Saara Piispan ja Apila Pepitan maalaukset elävöittävät ryhmätiloja akustopaneeleihin painettuna ja luovat identiteettiä lasten omille tiloille.

Artikkeli Pyörön päiväkoti julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Artikkeli Wintteri monitoimijatalo julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Artikkeli Iin kunnan taideohjelma julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Tavoitteen saavuttamiseksi alueelle on laadittu taideohjelma, joka luo raamit niin taiteen toteutukselle kuin sen teemoittelulle. Etukäteen mietityt toimijoiden roolit ja taiteen hankinnan vaihtoehdot helpottavat toteutuksen prosessia. Linnanniemen taide rahoitetaan alueen rakentajilta kerättävällä taidevelvoitteella sekä kaupungin rahoituksella.

Artikkeli Linnanniemen taideohjelma julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Valon ja pimeyden toimivalla suunnittelulla pyritään luomaan Savilahteen ympärivuotinen ja -vuorokautinen elävä, kiinnostava ja viihtyisä kokonaisuus. Valon kaavan teoksiin liittyvä osallistava toiminta sekä tapahtumat vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä sekä ainutlaatuista luonnetta. Lisäksi kaavan tavoitteena on kannustaa ympäristön havainnoimiseen ja siitä nauttimiseen vuoden ympäri.

Valon kaava on laadittu yhteistyössä useiden alueen toimijoiden sekä kuopiolaisten kanssa. Kokonaisuutta on ideoitu valokuvakilpailun, kyselyn, kävelykierroksen sekä useiden työpajojen avulla. Taideohjelmassa käsitellään esimerkiksi taiteen teemoja sekä teemojen muodostamia kokonaisuuksia, valon monipuolista käyttöä sekä ehdotetaan tapahtumille optimaalisia, kauniita ja kiinnostavia toteuttamispaikkoja. Taideohjelman toteutumisen myötä Savilahteen rakentuu taidetta, jonka muodot vaihtelevat näyttävistä ympäristötaideteoksista rakennettuun ympäristöön integroitaviin teoksiin, kuten julkisivutaiteeseen sekä siltojen kaiteisiin ja alikulkuihin. Alueen työmaa-ajan tunnelma on huomioitu erilaisilla väliaikaisilla, viihtyvyyttä parantavilla ratkaisuilla. Osana Valon kaavaa suunnitellaan myös Savilahden alueen yhtenäistä ja harmonista kaupunkivalaistusta, jonka toteutumisesta huolehditaan tiiviillä yhteistyöllä kiinteistönomistajien, valaistusasiantuntijoiden, rakentajien ja kaupungin kanssa.

Artikkeli Savilahden Valon kaava julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.