Tampereen Hiedanrannan Tehtaan piippuun on valmistunut taiteilija Tapio Haapalan Muurarin kevät -niminen, kuudesta teräksisestä kukasta koostuva teos. Teos on toteutettu Ratikan taide -ohjelman ja Hiedanrannan Kehitys Oy:n yhteistyönä. 

Taiteilija Tapio Haapala valittiin Ratikan taiteen portfoliohaun pohjalta elokuussa 2024 toteuttamaan Tehtaan Ratikkapysäkin yhteyteen pysyvästi sijoitettava veistos. Veistoksen tekijäksi haki 37 taiteilijaa tai työryhmää. Haapalan Muurarin kevät -teoksen luonnos valmistui toukokuussa 2025 ja valmis teos on nyt asennettu paikoilleen tavoitellussa aikataulussa.

Muurarin kevät -teoskokonaisuus koostuu kuudesta teräksisestä, muurauskauhoista muodostuvasta valkolilasta kukasta, joista neljä on halkaisijaltaan noin 140 cm ja kaksi 160 cm. Kukkaset kiinnittyvät piipun vanteisiin ja ylin niistä sijoittuu jopa yli 20 metrin korkeuteen. Jatkossa teos tulee saamaan myös valaistuksen.

– Tehtaan piippuun sijoitettava veistos on ensimmäinen Hiedanrantaan toteutettava pysyvä taideteos. Työ on merkittävä avaus uuden kaupunginosan taideohjelman toteuttamisessa, kaupunkikehitysjohtaja Saara MelamaHiedanrannan Kehitys Oy:stä toteaa.

Haapala luonnehtii, että Muurarin kevät tekee kunniaa käsityörakentamiselle ja ajalle, jolloin suuriakin komplekseja rakennettiin ilman elementtitekniikan nopeutta ja helppoutta. Muurattujen kaupunkirakenteiden kuten piippujen, takana on valtava määrä työtä ja ponnistelua sekä ammattitaitoa, jolle teos antaa kiitoksen.

– Teoksen nimi viittaa myös tunnettuun Muurari-sävelmään; vielä jokunen aika sitten rakennusalalla oli paljon kausityötä ja varsinkin ulkotöitä voitiin tehdä vain lämpimään vuodenaikaan. Kevät oli silloin merkittävää aikaa myös muurareille, heräämisen ja toivon aikaa, Haapala kertoo.

– Saimme konkreettisen kokemuksen työolosuhteiden ankaruudesta teosta asentaessamme. Koimme, miltä tuntuu tehdä fyysistä työtä korkealla, navakan kylmän tuulen tuivertaessa. Yhtä kaikki, ammattitaitoisten ihmisten saumattomalla yhteistyöllä asentaminen onnistui verrattoman hyvin ja voin hyvillä mielillä luovuttaa teoksen tamperelaisten ilostuttajaksi, Haapala jatkaa.

Ratikan taidetta Tampereen länsipuolella

Muurarin kevät on seitsemäs pysyvä teos, jonka Ratikan taide -ohjelma on tuonut Ratikkareitin varteen Tampereen länsipuolelle. Pyynikintorille valmistui vuonna 2021 taiteilija Jaakko Himasensuunnittelema taidepysäkki, jonka Tuulensilmät-teos rakentuu värikkäistä seinämistä, joiden pintaan on asennettu erimuotoisia autoista kierrätettyjä ikkunalaseja ja led-valonauhoja.

Vuonna 2023 reitin varteen saatiin neljä teosta. Sepänkadun sillan Aarne Jämsänleikkisä Sankari puhaltaa -teos korostaa Särkänniemen ja Onkiniemen alueiden monipuolisia kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Tikkutehtaan Ratikkapysäkin tukimuurissa nähdään Mari Rantasen Kaikkiin suuntiin, Elina Aution Clip ja Kari Södön Pohjoinen virta -teokset, jotka muodostavat kiinnostavan kolmen teoksen kokonaisuuden. Hiedanrannan Sellupuistossa, Ollinojan sillan kaiteessa on taiteilija Nestori Syrjälän Poikkeus-teos, joka kannustaa tekemään taiteellisia havaintoja arkisessa elämässä. Teoksessa sillankaiteeseen on tuotu poikkeava mutkalla oleva kaide-elementti. Neljäs vuonna 2023 Ratikkareitin länsipuolelle asennetuista teoksista on kuvanveistäjä Hannu Sirenin Nyt -teos, joka valmistui jo vuonna 1983. Teos liitettiin osaksi Tampereen taidemuseon kokoelmaa vuonna 1988 ja siirrettiin Niemenrannanaukiolle, uuden kaupunginosan keskeiselle paikalle. Teos on luonteeltaan minimalistinen, monoliiteista koottu rakennelma. Teos ruostuu ajan kulumisen myötä, ja se oli taiteilijan tarkoituskin. Muutos ja pysyvyys ovat taideteoksen peruselementtejä, jotka kuvaavat Tampereen henkeä.

Vuonna 2024 Ratikan päätepysäkille, Lentävänniemen Pyhällönpuistoon valmistui Pyhällönpuiston eliöt -niminen taideteos. Yhteisöllinen taideteos on syntynyt yhdessä alueen asukkaiden kanssa, ja sen on toteuttanut taiteilijakaksikko Toûa Heinonenja Julia Kukkonen.Kahdestakymmenestä pienestä eliöveistoksesta koostuva teoskokonaisuus on asennettu Pyhällönpuiston kallioseinämiin ja maakiviin ja yksi eliöistä matkustaa Martta-raitiovaunussa.

– On ilo, että voimme tuoda Ratikkareitin varrelle jälleen uutta taidetta matkustajien ja muiden alueella liikkuvien katseltavaksi. Nyt asennettu Tapio Haapalan Muurarin kevät kunnioittaa hienosti Hiedanrannan alueen henkeä ja historiaa. Teos tullaan liittämään osaksi Tampereen taidemuseon hallinnoimaa Tampereen kaupungin taidekokoelmaa, Ratikan taide -ohjelmasta vastaava Tampereen Raitiotie Oy:n liikennepäällikkö Antti Haukka selventää.

Ratikan taide -ohjelmasta

Tampereen Ratikka on tuonut taiteen osaksi matkustuskokemusta. Tampereella pääsee nauttimaan Ratikan taiteesta sen erilaisissa muodoissa niin vaunuissa kuin raitiotien ympäristössäkin. Tampereella liikennöi myös taideratikka, joka on itsessään liikkuva taideteos; sen kylkiä koristavat vuoden välein vaihtuvat taideteokset. Taideratikassa nähdään myös pop-up-esityksiä.

Tällä hetkellä Ratikan taide -ohjelmaan on osallistunut 90 taiteilijaa ja valmiita taideprojekteja on 71. Ratikan taiteen kokonaisuudesta vastaa Tampereen Raitiotie Oy. Toteutusta koordinoi Frei Zimmer Oy.

Lisätiedot:

Antti Haukka
Liikennepäällikkö
Tampereen Raitiotie Oy
puh. 040 180 7096
antti.haukka@tampereenraitiotie.fi

Heini Orell
Koordinaattori
Frei Zimmer Oy
p. 044 971 5158
heini.orell@freizimmer.fi

Saara Melama
Kaupunkikehitysjohtaja
Hiedanrannan Kehitys Oy
puh. 050 543 2778
saara.melama@hiedanranta.fi

Tampereen Raitiotie Oy on osakeyhtiö, jonka pääomistaja on Tampereen kaupunki. Yhtiön muina osakkaina ovat Pirkkalan kunta sekä Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit. Yhtiö vastaa tilaajana Tampereen raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta. Tampereen Raitiotie Oy kehittää raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka tukee kaupunkiseudun kasvua.

Artikkeli Ratikan taiteen Muurarin kevät -teos on valmistunut Hiedanrannan Tehtaan piippuun julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Trapetsin hahmot on valmistettu hitsaamalla ruostumattomasta harjateräksestä.  Hahmot ovat pelkistetyn abstrakteja, mutta niissä voi nähdä samankaltaisuutta esimerkiksi satuhahmoihin. Kukin yksilö perustuu ideaan, jossa kaksi pallomaista tai monikulmiosta muodostuvaa kappaletta on sulautunut tai sulautumassa yhteen niin että niistä muotoutuva kokonaisuus muistuttaa päätä, kaulaa ja vartaloa. Teoksessa on valaistus, johon kuuluu maahan sijoitetut valonheittimet sekä kunkin hahmon sisällä oleva valaisin. Valaistusjärjestelmä on ohjelmoitava, ja siinä on neljä erilaista valaistustilannetta.

Artikkeli Trapetsi julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Artikkeli Valo joka ei sammu julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Kilpailu avattiin marraskuussa 2024, ja se oli avoinna Suomessa asuville ja työskenteleville kuvataiteilijoille. Kilpailussa noudatetaan sille laadittua kilpailuohjelmaa ja Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä.

Avoin taidekilpailu on hieno mahdollisuus saada erilaisia teosehdotuksia erilaisilta taiteilijoita. Porvoossa ei ole järjestetty avointa taidekilpailua moneen vuoteen, mutta tämä kohde on kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että avoin taidekilpailu nähtiin parhaana ratkaisuna. On kiinnostava päästä tutustumaan, minkälaisia ehdotuksia taiteilijat ovat kilpailuun jättäneet, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja, kulttuuripalvelupäällikkö Susann Hartman.

Seuraavaksi kilpailun palkintolautakunta tutustuu ehdotuksiin ja valitsee niistä osan yleisöäänestykseen. Kilpailun voittaja julkistetaan kesäkuussa.

Teosehdotuksia esitellään ja yleisöäänestys käynnistyy Porvoo Domessa 20. toukokuuta

Yleisöäänestyksessä mukana oleviin teosehdotuksiin voi tutustua Porvoo Domessa tiistaina 20. toukokuuta klo 11–14 (Lundinkatu 8). Teosehdotuksia ovat tuolloin esittelemässä palkintolautakunnan puheenjohtaja, kulttuuripalveluiden päällikkö Susann Hartman ja kilpailun sihteeri Heini Orell Frei Zimmer oy:stä sekä muita palkintolautakunnan jäseniä.

Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan verkkolomakkeella 20.5.–1.6.

Taidekilpailun yleisöäänestys

Äänestäneiden kesken arvotaan kaksi kappaletta 50 euron lahjakorttia Porvoon Taidehallin kauppaan.

Tietoa kilpailun tavoitteista, voittajan valinnasta ja palkinnoista

Taidetehtaan rantakorttelin taidekilpailu

Artikkeli Taidetehtaan rantakorttelin taidekilpailuun saatiin 60 ehdotusta julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Yleissuunnitelmassa taiteen toteutus on jaettu kahteen vaiheeseen samalla tavalla kuin raitiotien rakentaminen. Ensimmäisessä vaiheessa (2024-2028) Sorin aukio-Partola ja Kaupin kampus-Ruotula taidetta on suunniteltu viidelle Ratikkapysäkille. Lisäksi Nuolialantielle on tulossa taidetta sekaliikennekaistalle sijoitettaviin pollareihin.

– Ratikan pysäkeillä liikkuu runsaasti matkustajia päivittäin, ja ne ovat luontevia paikkoja myös Ratikan taiteelle. Hatanpäälle, lähelle uutta Viinikanlahden asuinaluetta, on suunniteltu erityistä taidepysäkkiä, jossa taide ottaa pysäkkikatokset haltuunsa. Partolassa teos pyrkii hyödyntämään pysäkkien ympärille rakentuvaa aukiota, ja taiteen tavoitteena on luoda aukiolle oma voimakas identiteetti, kertoo Ratikan taiteen taidekoordinaattori Heini Orell Frei Zimmer Oy:stä.

Ruotulan pysäkille on suunniteltu veistosmaista, useammasta elementistä koostuvaa teosta. Härmälän, Rantaperkiön ja Arboretumin pysäkeillä taide on tarkoitus sijoittaa roiskesuojiin.

Pirkkalan omaleimaisuus saa näkyä myös taiteessa

Pirkkala-Linnainmaa -raitiotien toiseen vaiheeseen (2028-2032) Partola-Suuppa ja Ruotula-Linnainmaa yleissuunnitelmassa esitetään kahta maamerkkiteosta ja useampia muita teoksia. Pirkkalassa maamerkkiteos sijoittuu Naistenmatkatien läheisyyteen, avaraan peltomaisemaan.

– Pirkkalan omaleimaisuus saa näkyä sinne suunnitellun taiteen toteutuksessa. Esimerkiksi Pirkkalan päätepysäkin läheisyyteen halutaan taidetta, jossa pysäkki ja teos muodostavat eheän kokonaisuuden. Pakkalassa, uuden koulun naapurustoon sijoittuvassa teoksessa halutaan ottaa erityisesti huomioon lapset ja nuoret, kuvailee Heini Orell.

Toinen maamerkkiteos on suunniteltu Tampereen Linnainmaalle tulevaan liikenneympyrään. Uudelle asuinalueelle Kaupinlaaksoon on tulossa pysäkkitaidetta. Toisen vaiheen toteutus edellyttää valtiontuen varmistumista.

Kuntalaiset pitävät Ratikan taiteesta ja odottavat sitä myös uusille reiteille

Ratikan taidetta on suunniteltu tiiviissä vuoropuhelussa kaupunkilaisten ja kuntalaisten kanssa. Suunnittelun aikana on järjestetty kaksi kuntalaiskyselyä ja teosten sijoittelua ja kuvataiteen lajeja on ollut mahdollista kommentoida myös kolmessa yleisötilaisuudessa.

– Kuntalaisilta saadut ajatukset ja palaute Ratikan taiteesta ovat tärkeitä ja yleissuunnitelmaa on hiottu niiden pohjalta. Kyselyissä jopa 94 % vastaajista koki, että Ratikan taide on todella hienoa tai vähintäänkin kivaa. Tuntuu mukavalta, että taide nähdään osana Ratikkaa ja että sitä odotetaan myös rakentuville reiteille, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n liikennepäällikkö Antti Haukka.

Lisätietoja

Liikennepäällikkö Antti Haukka
Tampereen Raitiotie Oy
p. 040 180 7096
etunimi.sukunimi@tampereenraitiotie.fi

Koordinaattori Heini Orell
Frei Zimmer Oy
p. 044 971 5158
etunimi.sukunimi@freizimmer.fi

Artikkeli Tamperen Ratikan taide saa jatkoa, Pirkkala-Linnainmaa -raitiotien varrella tullaan näkemään pysäkkitaidetta ja maamerkkiteoksia julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Porvoon kaupunki ja Kesko kutsuvat Suomessa asuvia ja työskenteleviä kuvataiteilijoita osallistumaan kilpailuun, jossa haetaan taideteosta Porvoon Länsirannalle rakentuvaan K-Citymarketin julkisivuun. Kaupungin keskustassa ja Porvoonjoen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan kortteliin sijoittuu K-Citymarketin lisäksi hotelli ja asuntoja.

Taideteoksen paikaksi on määritelty rakennuksen jokirannan puoleinen lasiseinä ja sen taakse sijoittuva umpinainen seinäpinta. Seinäalat ovat kooltaan 7,5 metriä korkeita ja noin 52 metriä pitkiä eli 390 neliömetriä.

Tavoitteena on näyttävä ja innovatiivinen taideteos

Taidekilpailun tavoitteena on saada kohteeseen sen mittasuhteet ja ympäristön huomioiva, näyttävä ja innovatiivinen taideteos. Teoksen toteutuksessa toivotaan huomioitavan eri vuodenaikojen vaihtelut, sääolosuhteet ja se, että teosta katsotaan sekä lähietäisyydeltä että kauempaa joen toiselta puolelta.
Keskeisellä paikalla sijaitsevasta teoksesta pääsevät nauttimaan niin porvoolaiset kuin kaupungissa matkailevat eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat ihmiset, joten teoksen tulee soveltua monenlaisille katsojille. Tavoitteena on lisäksi teoksen helppohoitoisuus ja sen elinkaaren kestävyys.

– Rantakorttelin iso lasiseinämä tulee jatkossa olemaan yksi näkyvimpiä nykytaideteoksia kaupungissamme. Olen erityisen iloinen siitä, että Porvoossa voidaan julkistaa valtakunnallinen taidekilpailu samalla kun yhteiskunnassa kohdistetaan merkittäviä säästöjä taiteeseen ja kulttuuriin. Toivon runsaslukuista osallistumista taidekilpailuumme, toteaa kulttuuripalveluiden päällikkö Susann Hartman.

Taideteoksen budjetti on 175 000 euroa. Siihen tulee sisältyä kaikki taiteen kustannukset. Lasielementit, niiden hankinta ja asennus sekä lasin taakse sijoittuvan seinän perusratkaisu kuuluvat rakennusurakkaan. Taidehanke toteutetaan Länsirannan taideohjelmassa määritetyn käytännön mukaisesti. Hanke rahoitetaan Porvoon Länsirannan rakennuttajille tontinluovutuksen myötä syntyneestä taidevelvoitteesta.

Kilpailussa noudatetaan sille laadittua kilpailuohjelmaa ja Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä. 

Myös yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan

Kilpailun päätyttyä palkintolautakunta valitsee ehdotuksista osan, jotka asetetaan esille yleisöäänestykseen. Palkintona jaetaan yhteensä 13 000 euroa seuraavasti: kilpailun voittaja 6000, toinen sija 3500 ja kolmas sija 2500 euroa. Yleisöäänestyksen voittajan palkinto on 1000 euroa.

Lopullisen teoksen tilaamisesta päättää Porvoon kaupunki yhteistyössä Keskon kanssa, jolla on oikeus tilata teos minkä tahansa kilpailussa palkitun luonnoksen pohjalta. Kilpailusääntöjen mukaan kilpailun järjestäjällä on myös oikeus olla tilaamatta mitään teosta kilpailun perusteella.

Palkintolautakunta

Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet:
pj. Susann Hartman, kulttuuripalveluiden päällikkö, Porvoon kaupunki
Pekka Mikkola, kaavoitusarkkitehti, Porvoon kaupunki
Sari Hilska, kulttuurisuunnittelija, Porvoon kaupunki
Susanna Widjeskog tai Johanna Lehto-Vahtera, Porvoon museo
Veli Granö, taiteilija, Porvoon Taiteilijaseura
Jari Salmela, suunnittelupäällikkö, Kesko
Jukka Kauto, pääsuunnittelija, KAUTO NIKULAINEN arkkitehdit Oy
Jaakko Niemelä, Suomen Taiteilijaseuran nimittämä taiteilijajäsen
Kaisaleena Halinen, Suomen Taiteilijaseuran nimittämä taiteilijajäsen

Kilpailun sihteerinä toimii taidekoordinaattori Heini Orell Länsirannan taidekokonaisuutta koordinoivasta Frei Zimmer Oy:stä.

Kilpailun aikataulu

• 22.11.2024 kilpailu aukeaa.
• 21.2.2025 mahdollisten kysymysten esittäminen päättyy.
• 7.3.2025 kaikki vastaukset kysymyksiin julkaistaan viimeistään kilpailusivulla https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/julkinen-taide-ja-taideohjelmat/porvoon-taidetehtaan-rantakorttelin-avoin-taidekilpailu/
• 25.4.2025 klo 15 kilpailu päättyy, jolloin ehdotusten on oltava perillä.
• Touko-/kesäkuu: yleisöäänestys.
• Kesäkuu: kilpailun voittajat julkistetaan.

Kilpailun säännöt löytyvät tämän linkin kautta

Artikkeli Porvoon Taidetehtaan rantakorttelin taidekilpailu käynnistyy julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Tampereen Ratikan liikennöinti Santalahdesta Hiedanrannan kautta Lentävänniemeen aloitetaan 7. tammikuuta 2025. Avattavalle Ratikkareitille sijoittuu kuusi uutta pysäkkiä, joista Tehtaan pysäkki sijaitsee Hiedanrannan peruskorjattavan tehtaan vieressä. Pysäkkiympäristöön on tulossa sekä väliaikaista että pysyvää taidetta. Niiden toteuttamiseksi on avattu kaksi portfoliohakua. Taiteilijat voivat halutessaan osallistua molempiin hakuihin.

– On hienoa päästä toteuttamaan taidehankkeita yhdessä Hiedanrannan Kehitys Oy:n kanssa. Näin Ratikan taide tulee kiinteästi osaksi Hiedanrantaa ja päinvastoin, Tampereen Raitiotie Oy:n liikennepäällikkö ja Ratikan taide -ohjelmasta vastaava Antti Haukka kertoo.

Ensimmäisellä Ratikan taiteen portfoliohaulla haetaan taiteilijaa toteuttamaan pysyvä veistos uuden Ratikkapysäkin ympäristöön. Veistoksen sijoituspaikaksi on alustavasti suunniteltu Tehtaan piippua, jonka peruskorjaus valmistui viime vuonna. Jos piippu ei sovellu mahdolliseksi veistoksen sijoituspaikaksi tai taiteilijan kanssa sovitaan toisenlaisesta sijoittamisideasta, voi veistos sijoittua myös muualle pysäkin ympäristöön.

– Olemme hakeneet yhdessä sopivaa kohdetta teoksille Hiedanrannan alueelta. Tehtaan ympäristö oli luonteva paikka, koska alueen kehitys alkaa sieltä, Haukka selventää.

Pysäkin kohdalla tehdasaluetta rajaamaan on pystytetty noin 3 metriä korkea ja noin 150 metriä pitkä vaneriaita, johon tilataan muraali toisen portfoliohaun avulla. Aidan tarkoituksena on estää kulku vanhan tehdasalueen sisäpihalle, jossa liikkuminen ei ole vielä turvallista. Aidan on suunniteltu rajaavan tilaa useampia vuosia, kunnes peruskorjaus valmistuu ja rakennukset saavat uuden käyttötarkoituksen.

– Haemme portfoliohaun avulla 1–2 taiteilijaa tai taitelijaryhmää maalaamaan teoksen Tehtaan julkisivuja reunustavaan vaneriaitaan. Toivomme kohteeseen valittavalta taiteilijalta tai taiteilijoilta löytyvän aikaisempaa kokemusta katutaiteesta sekä muraalien maalauksesta ja teoksen toteuttamisesta suurelle pinnalle, sanoo Hiedanrannan Kehitys Oy:n suunnittelujohtaja Saara Melama.

Teosten valinta ja aikataulu

Taiteilijavalinnat tehdään Ratikan taide -ohjelman ja Hiedanrannan Kehitys Oy:n yhteistyönä. Luonnostyöhön käydään heti valintojen jälkeen. Valinnassa painotetaan taiteilijoiden kokemusta vastaavissa tehtävissä sekä portfolioissa esitettyjen referenssiteosten mukaisen tyylin soveltuvuutta kohteeseen. Muraalin toteutusaika on kelien sanelema ja tavoitteena on sen valmistuminen vielä 2024 syksyn aikana. Veistoksen toteutusaikataulu on pidempi ja tavoite asennukselle on viimeistään syksyllä 2025.

Hiedanrannasta

Hiedanrannasta rakentuu läntisen Tampereen tuleva keskus ja uusi kaupunginosa yli 20 000 asukkaalle. Entisellä tehdasalueella alkaa rakentaminen vuoden 2025 aikana, ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle vuonna 2026.

Alue rakentuu tiiviiksi kaupunkiympäristöksi, jossa tehdasalueen historialliset rakenteet, puistot, torit, pihat ja viheralueet luovat viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta. Hiedanrannan Tehdas tarjoaa tulevaisuudessa matkailu- ja ravintolapalveluita, kulttuuria ja tapahtumia sekä luovien alojen liiketoimintaa.

Saara Melaman mukaan Hiedanrannassa julkisen taiteen on tarkoitus ilahduttaa, vahvistaa uuden kaupunginosan identiteettiä sekä luoda merkityksellisiä kohtaamispaikkoja tuleville asukkaille ja vierailijoille. Tavoitteena on, että taide on saavutettavaa kaikille kaupunkilaisille niin taiteellisen sisältönsä puolesta kuin kaupunkitilassa. Hiedanrannan taideohjelman linjausten mukaisesti alueelle toteutetaan sekä väliaikaisia että pysyviä taideteoksia ja ne voivat olla joko itsenäisiä teoksia tai olla integroituina osaksi kaupunkitilaa tai rakennusta.

Hakulomakkeet ja lisätietoa hausta:

Suorat linkin molempiin hakuihin:

Tehtaan pysäkin väliaikainen seinä:
https://www.tampereenratikka.fi/ratikantaide/avoin-portfoliohaku-tehtaan-pysakin-valiaikainen-seina/

Tehtaan pysäkin veistos:
https://www.tampereenratikka.fi/ratikantaide/avoin-portfoliohaku-tehtaan-pysakin-veistos/

Lisätiedot:

Antti Haukka
Liikennepäällikkö
Tampereen Raitiotie Oy
puh. 040 180 7096
antti.haukka@tampereenraitiotie.fi

Saara Melama
Suunnittelujohtaja
Hiedanrannan Kehitys Oy
puh. 050 543 2778
saara.melama@hiedanranta.fi

Artikkeli Hiedanrannan Tehtaan uudelle Ratikkapysäkille suunnitteilla näyttäviä taideteoksia – taiteilijahaut käynnistyvät toukokuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Tehtaanpuiston puutalot -korttelin taidekohteeksi on valittu kiinteistön kivijalassa kiertävä arkadikäytävä, jonka takaseinää on mahdollista valaista ja siten nostaa voimakkaammin esille. Taide voi levitä osin myös arkadin pilareihin sekä mielellään pohjoispuolen Kampuspolun kevyenliikenteen väylää reunustavaan seinään. 

Ensimmäisen vaiheen rakentamisen yhteydessä toteutuu arkadikäytävä Taidetehtaankadun puolella ja osin Kultalistankadulla sekä pohjoispuolen Kampuspolkua rajaava seinämä. Rakentamisen toisessa vaiheessa toteutuu loput Kultalistankadun arkadikäytävästä sekä puistoa rajaava puoli. Kohteelle haetaan Taiken avustusta %-taidehankkeille syksyn 2024 mahdollisessa haussa. Jos avustus myönnetään, kasvattaa se taidebudjettia 2. vaiheen toteutuksen osalta. 

Maantasokerroksen betoniseinät käsitellään rakentajan toimesta kunkin rakennusosan värin mukaisella lasyyrikäsittelyllä. Taide voidaan toteuttaa kohteeseen esimerkiksi maalauksena, laatoituksena tai mosaiikkina lasyyrikäsiteltyjen betonielementtien pinnoille. Taide on mahdollista toteuttaa myös seinäpintaan kiinnitettävänä reliefinä. Kaikki menetelmät ja materiaalit, joita voidaan toteuttaa valmiisiin sokkelipintoihin ja jotka ovat mahdollisimman pitkäikäisiä ja huoltovapaita, ovat käyttökelpoisia eikä taiteilijan työtä ole haluttu liiaksi rajata. 

Taidekokonaisuus voi joissakin kohdissa ilmentyä pienempinä yksityiskohtina ja toisaalla laajentua suuremmiksi pinnoiksi. Toiveena on, että taide ottaa betonipintaa haltuun laajasti, mutta taiteilijalla on mahdollisuus määritellä sen tarkempi sijoittuminen ja laajuus. 

Taidehankkeessa noudatetaan alueelle laadittua Länsirannan taideohjemaa (linkki siihen). Kohteen rajallisen taidebudjetin vuoksi taideohjelmassa määritellystä kuraattorista on luovuttu ja taiteilijavalinnan tekee nimetty työryhmä. 

PALKKIO LUONNOSTYÖSTÄ

Luonnostyöstä maksetaan valituille taiteilijoille luonnospalkkio 3000 € + alv. 

Toteutusbudjetti teoskokonaisuudelle on luonnospalkkion lisäksi vähintään 48 000 € + alv. 

AIKATAULU

Portfoliohaku päättyy 10.6.2024 klo 12.00.Tämän jälkeen saapuneita portfolioita ei huomioida. Päätös valitusta taiteilijoista pyritään tekemään portfoliohakuun ilmoittautuneiden joukosta kesäkuun loppuun mennessä. Luonnos tulee olla valmis marraskuussa 2024. Tavoitteena on, että teoksen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen toteutuva osa olisi valmis syksyllä 2025. 

TAITEILIJAVALINTA

Päätöksen taiteilijasta tekee Porvoon Länsirannan taiteenhankintaryhmä, johon kuuluvat Porvoon kaupungilta kulttuuripalvelupäällikkö Susann Hartman, kaavoittaja Pekka Mikkola ja Porvoon museon johtaja Johanna Lehto-Vahtera, taiteilija Veli Granö Porvoon taiteilijaseuran valitsemana edustajana sekä taidekoordinaattori Heini Orell Frei Zimmer Oy:stä. Lisäksi työryhmään nimetään Avain Yhtiöiden edustajat ja kohteen arkkitehti. 

Valintoja tehtäessä osa hakijoista voidaan haastatella. Mahdolliset haastattelut järjestetään kesäkuun puolivälissä.

Portfolioiden arvioinnissa huomioidaan taiteilijoiden aikaisempi kokemus julkisesta taiteesta, taiteellisen tuotannon taso sekä potentiaali tuottaa kohteeseen soveltuva teos.

KUKA VOI HAKEA? 

Ehdokkaaksi voivat ilmoittautua kaikki Suomessa toimivat ammattikuvataiteilijat tai työryhmät, joiden jäsenistä vähintään yhden on oltava ammattikuvataiteilija. Pätevyyden osoituksena on aktiivinen ja ammattimainen näyttely- tai muu taiteellinen toiminta. Tämän lisäksi vaaditaan joko Suomessa tai ulkomailla suoritettu taidealan ammattitutkinto tai jonkin valtakunnallisen taiteilijaliiton jäsenyys. Lisäksi vaatimuksena on, että valitulla taiteilijalla tai työryhmällä on y-tunnus, hän kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja hänellä on YEL-vakuutus.

TEKIJÄNOIKEUS

Portfolion tekijänoikeus säilyy taiteilijalla. Portfoliohaun järjestäjällä ei ole oikeutta käyttää, julkaista tai muutoin hyödyntää portfoliohakuun jätettyä materiaalia tai niistä otettuja kuvia, eikä siirtää oikeuksia eteenpäin kolmansille osapuolille.

HENKILÖTIETOJEN SUOJA

Portfoliohaun järjestäjä käsittelee hakuun osallistuneiden henkilötietoja EU:n ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti haun toteuttamiseksi. Henkilötietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille eikä käytetä muihin tarkoituksiin. Henkilötiedot kerätään rekisteröidyltä itseltään portfoliohakuun osallistumisen yhteydessä. Henkilötiedot poistetaan viimeistään, kun taidehanke on kokonaisuudessaan päättynyt, eikä henkilötiedoilla ole enää käyttötarvetta. Osallistumalla portfoliohakuun annat suostumuksesi siihen, että henkilötietoja käsitellään edellä kuvatun mukaisesti.

MITÄ MATERIAALIA TULEE TOIMITTAA?

Hakijoilta pyydetään seuraavia hakuliitteitä:

• 3–5 työtehtävän kannalta relevanttia teosreferenssiä kuvineen sekä tekstimuotoiset kuvaukset referenssiteoksista tai teoskokonaisuuksista sisältäen tiedon mahdollisista tilaajasta tai yhteistyökumppaneista. Mikäli kyseessä on ollut työ osana työryhmää, myös oman työosuuden kuvaus on tärkeää. 
• CV 
• Vapaamuotoinen motivaatioteksti (enintään 500 merkkiä) siitä, miksi juuri sinä haluaisit toteuttaa suunnittelun teoksen.

Materiaali tulee toimittaa yhdeksi pdf-tiedostoksi koottuna tiedostona. Tiedosto voi olla maksimissaan 20 Mt.

Luonnoksia teoksesta ei huomioida arvioinnissa.

Portfoliohaussa noudatetaan Suomen Taiteilijaseuran ohjeistusta.

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 

Mahdolliset esitetyt kysymykset lisätään tänne sivuille sitä mukaan, kun niitä ilmenee. Hakua koskevat kysymykset tulee esittää viimeistään 5.6.24 klo 15 mennessä.

Kysymys 1. Riittääkö jos taiteilija esittää todistuksen Myel-vakuutuksesta?

Vastaus: Taiteilijan ei portfoliohakuun osallistuessa tarvitse esittää Yel-todistusta, mutta valitulla taiteilijalla on sopimusajalla oltava voimassa oleva y-tunnus ja Yel-vakuutus. Myel-vakuutus ei kata taiteen myynnistä muodostuvaa ansiota.

Lisätietoja portfoliohausta saa:

Heini Orell
Frei Zimmer oy
heini.orell@freizimmer.fi
p. 044-9715158

TÄMÄ HAKU ON PÄÄTTYNYT

Artikkeli AVOIN PORTFOLIOHAKU / Porvoon Tehtaanpuiston puutalot  julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.

Tavoitteen saavuttamiseksi alueelle on laadittu taideohjelma, joka luo raamit niin taiteen toteutukselle kuin sen teemoittelulle. Etukäteen mietityt toimijoiden roolit ja taiteen hankinnan vaihtoehdot helpottavat toteutuksen prosessia. Linnanniemen taide rahoitetaan alueen rakentajilta kerättävällä taidevelvoitteella sekä kaupungin rahoituksella.

Artikkeli Linnanniemen taideohjelma julkaistiin ensimmäisen kerran Frei Zimmer.